Kuopion kaupunki
Itä-Suomen elinkeinoelämän keskus Kuopio on ainutlaatuisen luonnon ja viihtyisän elinympäristön ympäröimä nykyaikainen ja kehittyvä kaupunki. Kuopio on myös yksi Suomen yliopistokaupungeista, jonne on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä. Tunnettuja Kuopion symbooleita ovat mm. kalakukko ja Puijo sekä savon murre.
Tietoa Kuopion kaupungista
| Perustettu | 1775 | |
|---|---|---|
| Väestö | 90 775 asukasta | (31.12.2006) |
| Pinta-ala | 1 728,52 km2 | |
| Maapinta-ala | 1 124,13 km2 | |
| Vesipinta-ala | 604,39 km2 | (sisävesiä) |
| Asukastiheys | 53 asukasta/km2 |
| Tuloveroprosentti | 18,75 % | (v. 2007) |
|---|---|---|
| Yleinen kiinteistöveroprosentti | 1,00 % | (v. 2007) |
| Kaupunginjohtaja | Petteri Paronen | |
|---|---|---|
| Kotisivut | www.kuopio.fi | |
| Sähköposti | tiedotus.kka@kuopio.fi |
Kuopion sijainti
| Lääni | Itä-Suomen lääni | |
|---|---|---|
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
Kuopion historia
Ensimmäiset asukit olivat metsästäjä-keräilijöitä
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Itä-Suomeen viimeisimmän jääkauden jälkeen noin 8000 eKr., jolloin asutus alkoi levittäytyä Suomeen. Muinaiset "savolaiset" elivät tuolloin kivikautta ja tulivat toimeen metsästämällä, kalastamalla ja luonnon antimia keräämällä. Asumuksina toimivat kodat.
Raudantekotaito tuli idästä n. 500 eKr. Maanviljelys yleistyi n. 800—1000 jKr, jolloin myös kaupankäynti lisääntyi. Toisen vuosituhannen alussa uudisasutus vakiintui Itä-Suomessa ja kristinusko alkoi hiljalleen levitä myös Savoon. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 Kuopion alue jäi Novgorodin hallintoon, kun taas Länsi-Suomi kuului Ruotsille. Täyssinän rauhan 1595 jälkeen Kuopio siirtyi takaisin Ruotsi-Suomen hallintaan.
Liikenneyhteydet toivat kaupunkiin kehitystä
Kajaanin konventti perusti Kuopion kaupungin vuonna 1653. Varsinaisena perustamispäivänä pidetään kuitenkin 17.11.1775, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjalaläänin pääkaupungiksi ja maaherran asuinpaikaksi.
Kuopio-nimen alkuperästä on ainakin kolme eri teoriaa. 1500-luvulla eräs Tavinsalmella vaikuttanut Kauhanen vaihtoi nimensä muotoon Skopa, josta muotoutui kansan suussa Coopia ja edelleen Cuopio. Toinen selitys juontuu verbistä kuopia. Hevosten aikaan kaupungin kadut olivat kuoppaiset, ja hevoset kuopivat kuoppia lisää. Kolmannen teorian mukaan keskiajalla Kuopionniemelle vaelteli Ruokolahden suunnasta henkilö nimeltä Prokopij, asettui Kallaveden rannalle ja antoi nimensä seudun käyttöön.
Kuopiota kehitti merkittävästi liikenneyhteyksien parantuminen. Saimaan kanava avasi vuonna 1856 vesiyhteyden merelle, ja 1889 valmistunut Savon rata helpotti kulkua etelään. Liikenneyhteydet helpottivat kaupankäyntiä, ja vuonna 1858 Kuopio sai oikeudet suoraan ulkomaankauppaan. Erityisesti puutavarakauppa oli tärkeässä asemassa, ja sen ympärille kasvoi teollisuutta. Myös maataloustuotteiden ympärille kehittyi teollisuutta, ja esimerkiksi voi oli merkittävä vientituote.
Kuopio kulttuuri- ja teknologiakaupunkina
Kuopion rooli suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin nousussa 1800-luvulla oli merkittävä. Kuopiolainen rehtori J.V. Snellman alkoi julkaista suomenkielistä sanomalehteä Maamiehen ystävää vuonna 1844. Vuosisadan loppupuolella kaupunki oli suomalaisen kulttuurielämän keskus, jossa musiikki, kirjallisuus ja kuvataide kukoistivat. Kuopiossa asuivat muun muassa kirjailijat Minna Canth, Juhani Aho ja Maria Jotuni, von Wrightin taiteilijaveljekset, Järnefeltin kulttuuriperhe ja taiteilija Juho Rissanen.
Kuopion asukasluku lähti voimakkaaseen kasvuun vuosisadan alussa. Uudet korkeat kivitalot toivat Kuopioon kaupungin tunnelmaa, samoin 1920-luvulla alkanut autoliikenne ja kasvavan vapaa-ajan myötä suosiota saaneet erilaiset huvitusmahdollisuudet, kuten teatteri, elokuvat, Väinölänniemen urheilukentät ja Puijon hiihtokeskus.
Sota-aikana kaupunkia pommitettiin. Sotien jälkeen Kuopioon tuli runsaasti evakkoja Karjalasta, ja kun syntyvyyskin oli huipussaan, kaupungin väkiluku kohosi nopeasti ja oli vuonna 1946 jo 30 000.
Vuosisadan loppupuoli oli nopean kehityksen aikaa. Korkeakoulukaupunki Kuopiosta tuli 1966, ja opetus toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uusia mahdollisuuksia. Palvelusektorista tuli merkittävin työllistäjä, ja vuosisadan loppupuolella Kuopio lähti selkeästi suuntaamaan modernin teknologian ja tutkimuksen kaupungiksi.
Kuopio kasvoi alueliitosten myötä ja kaupungin ilme muuttui puutalojen väistyttyä modernimman rakentamisen tieltä, lähiöasumisen yleistyttyä ja supermarkettien vallatessa ydinkeskustaa ja lähiöitä. Vehmersalmen kuntaliitoksen ansiosta 90 000 asukkaan raja ylittyi vuoden 2005 alusta.